Voiko tekoäly tehdä ostokset puolestani? Saako hölmöstä tekoälyasiakaspalvelijasta kilahtaa? Tuleeko tekoälyn aiheuttamasta aivojen ylikuormittumisesta uusi normaali?
Näitä pohdin tällä viikolla, kun kuuntelin Elina Bonon puheenvuoroa, tappelin tekoälyasiakaspalvelijan kanssa ja ihmettelin AI brain fry -ilmiötä.
Hämeenlinnassa vieraillut Elina Bono visioi puheenvuorossaan, että tekoäly on pian se, joka tekee ostosvalintoja puolestamme. AI-agentti voisi jatkossa etsiä tarpeisiimme sopivan tuotteen netistä. Tekoäly ei tunteile, vaan tekee ostossuosituksensa järkisyiden perusteella. Sitä ei kiinnosta maireat mainokset, vaan vertailukelpoinen tieto. Sen perusteella tekoäly suosittelisi minulle sopivinta tuotetta. Ja minä pääsisin vähemmällä vaivalla.
AI-agentti voisi jatkossa etsiä tarpeisiimme sopivan tuotteen netistä.
Tämä voisi toimia, eikö?
Se kylläkin edellyttää, että tekoälyagentti on rakennettu huolellisesti. Ja varmistettu, että se oikeasti toimii. Nimittäin suuren ruotsalaisyhtiön luokattoman hölmö tekoälyasiakaspalvelija sai minut kilahtamaan.
Riita syntyi, kun yhteydenottooni vastannut tekoäly kirjoitteli omalaatuista diipadaapaa. Keinojärki aloitti jokaisen viestin ”ymmärtämällä näkökulmani”, mutta jatkoi sitten ihan kummallisilla ehdotuksilla. Argh!
Kolmannen liirumlaarum-viestin jälkeen sain tarpeekseni ja pyysin ihmisen tekemää asiakaspalvelua. Seuraavana päivänä sainkin selkeän pahoitteluviestin ja ratkaisun ongelmaani.
Tärkein havaintoni oli, että asiakaspalvelun ulkoistaminen tekoälylle on vaaran paikka. Se vaatii erityistä huolellisuutta, paljon testaamista ja vasta toimivan version ottamista käyttöön. Tavalliset asiakkaat eivät jaksaa kouluttaa palveluntarjoajan tekoälyä. Sen sijaan ihmiset äänestävät jaloillaan ja lopettavat palvelun käytön.
Onko tekoälystä aina edes hyötyä?
On havaittu, että tekoälyn käyttäminen voi aiheuttaa myös aivojen ylikuormittumista, etenkin asiantuntijatyössä.
Harvard Business Review kertoi 5.3.2026 tutkimuksesta, jonka mukaan liiallinen tekoälytyökalujen käyttö tai niiden valvonta aiheutti työntekijöille AI brain fry -oireita. Se tarkoittaa muun muassa henkistä ylikuormitusta, keskittymisvaikeuksia ja päänsärkyä.
Tekoälyn käyttäminen voi aiheuttaa myös aivojen ylikuormittumista, etenkin asiantuntijatyössä.
AI brain fry -ilmiön aiheuttaa tekoälyn vaatima aivojumppa kuten jatkuva promptaaminen, tekoälyn tuotoksien tarkistaminen ja sen tekemien virheiden korjaaminen. Työntekijältä vaaditaan rautaista arviointikykyä ja suurten kokonaisuuksien hahmottamista.
Voiko tekoäly siis kärventää ihmisten aivot? Tuskin, mutta tekoälyn aiheuttamaan kuormitukseen täytyy kiinnittää huomiota.
Kaiken kaikkiaan tarvitaan hyvää suunnittelua ja timanttista ammattitaitoa, jotta pystytään arvioimaan, missä työtehtävissä tekoäly tuottaa aidosti hyötyä. Esimerkiksi keskeneräiset ja toimimattomat tekoälyasiakaspalvelijat kärventävät sekä niiden virheitä korjaavien työntekijöiden että asiakkaiden aivoja.
Tia Yliskylä, No Niin Median perustaja ja yrittäjä
***
Lähteitä:
- Elina Bonon puheenvuoro: Tekoälyn merkitys modernissa markkinoinnissa. Se kuultiin Yrittäjien afterit -tilaisuudessa Hämeenlinnassa 11.3.2026, järjestäjänä Linnan Kehitys.
- Harvard Business Review: When Using AI Leads to “Brain Fry”
Kuva: Päivi Ryhtä