Avaruushissillä kuuhun, keinokohtuja miehille ja koneraajoja kaikille

Ohhoh! Keikahduspiste-podcastin tulevaisuuden ennusteet ovat varsin lennokkaat! No Niin Media tuottaa tiedotteet Suomen Podcastmedian podcasteille.

TIEDOTE: ”Näin radikaaleja asioita kehitetään jo”, väittävät asiantuntijat Keikahduspiste-podcastissa. Heidän mukaansa Suomella on etulyöntiasema digitaalisen turvallisuuden edistämisessä. Asiantuntijat peräänkuuluttavat osaajien ja rohkeuden lisäämistä, jotta kyberturvallisuus kehittyy.

Antti Vasara, Antti-Jussi Tahvanainen, Jarno Limnéll ja Minna Huotilainen keskustelevat Keikahduspiste-podcastissa. Kuva: VTT

Alaston Arnold Schwarzenegger oli vaikuttava näky ensimmäisessä Terminator-tieteiselokuvassa vuonna 1984. Näyttelijä esitti kyborgia, joka on osittain kone ja osittain ihminen.

Menestyselokuva oli aikanaan lennokasta fiktiota, mutta sen esittämä teknologia voi olla todellisuutta yllättävän pian. Seuraavien 80 vuoden aikana ihminen ja kone yhdistyvät 1980-luvun scifi-elokuvien hengessä.

”Nyt jo on kokeiluja keinoraajoista, joita voidaan liikuttaa ajatuksen voimalla. Terveydenhuollossa tullaankin näkemään ensimmäisiä sovelluksia, joissa on mukana kyborgeja. Tulemme kytkemään myös omat raajamme verkkoon. Viihteessä taas voidaan nähdä esimerkiksi kyborgiurheilijoita”, VTT:n ennakointitiimin päällikkö Antti-Jussi Tahvanainen ennustaa Keikahduspiste-podcastissa.

Luvassa on vieläkin radikaalimpaa teknologiaa. Imperial College Londonin kartoituksen mukaan kehitteillä on jo keinotekoisia kohtuja miesten raskauksia varten, telepatia-teknologiaa ajatusten välityksellä kommunikointiin sekä avaruushissejä esimerkiksi maasta kuuhun siirtymiseen.

”Tiedän, että ne vaikuttavat tänä päivänä naurettavilta, mutta näin radikaaleja asioita kehitetään jo”, Tahvanainen sanoo podcastissa.

Keikahduspiste-podcastin ovat tuottaneet Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja Suomen Podcastmedia.

Uhat ja riskit eivät katoa minnekään

Teknologian kehittyminen haastaa uudella tavalla digitaalisen turvallisuuden. Asiantuntijat pitävät kyberpandemiaa, eli vakavaa digitaalista häiriötilaa, todennäköisenä jossain vaiheessa.

”Uhat ja riskit ovat osa tulevaisuutta – eivät ne mihinkään katoa”, kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll Aalto-yliopistosta sanoo.

Hän kertoo Keikahduspiste-podcastissa, että jatkossa tarvitaan yhä enemmän kriisin sietokykyä ja vaihtoehtoisia toimintatapoja. Myös yksilön vastuu korostuu: voimme vaikuttaa digitaaliseen turvallisuuteen omilla valinnoillamme. Teknologia tulee joka tapauksessa ulottumaan kaikkialle ja tavoilla, joita emme vielä kykene ennakoimaan.

”Visioin, että kyberturvallisuuden termi häviää jo kymmenessä vuodessa, koska digitaalisuus on kaikessa turvallisuudessa erottamattomasti mukana”, Limnéll sanoo.

Tarvitaan lisää osaajia, rohkeutta ja mielikuvitusta

Digitaalisen turvallisuuden kehittämisen suurin ongelma on osaajien puute. Pula taitavista ihmisistä on maailmanlaajuinen.

Suomella on kuitenkin yksi erityinen etulyöntiasema kyberturvallisuuden kehittämiseen: yhteiskunnan avoimuus. Se luo hyvän pohjan myös digitaaliselle avoimuudelle.

”Suomen digitaalisesta avoimuudesta täytyy pitää kiinni. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tieto on paljon suljetumpaa. Samalla tulee vaalia yksilön valinnanvapautta. Meidän täytyy voida valita, mitä tietoa itsestämme jaamme”, VTT:n ennakointitiimin päällikkö Antti-Jussi Tahvanainen sanoo.

Kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll peräänkuuluttaa suomalaisilta rohkeutta tehdä uusia digitaalisia keksintöjä ja vilkasta mielikuvitusta. Lisäksi teknologiapolitiikka pitäisi nostaa Suomessa aivan uudelle tasolle, jotta esimerkiksi kyberturvallisuuden osaajapulaa voidaan ratkoa.

”Teknologian kehitysvauhti ja vaikuttavuus vain lisääntyvät. J.V. Snellmannia lainaten: sivistyksessä on pienen kansan turva”, Limnéll sanoo Keikahduspiste-podcastissa.

Kuuntele Keikahduspiste-podcast

Lue Ilta-Sanomien juttu

Tiedote on No Niin Median tuottama ja toteuttama.


Lisää blogikirjoituksia